Stressin vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilöön kohdistuu paljon vaatimuksia tai jossa elämäntilanne on niin haasteellinen, että käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Lyhytaikainen stressi voi saada ihmisen tekemään parhaansa ja siitä voi olla hyötyä. Pitkäaikainen stressi, jossa keho käy jatkuvasti ylikierroksilla on puolestaan haitallista, jopa vaarallista terveydelle.
Elintapoihin liittyvien riskitekijöiden ohella voimakas stressi pienentää elinajan odotetta (lähde: https://thl.fi/fi/-/voimakas-stressi-ja-elintavat-ennustavat-kuinka-pitkaan-elamme). Stressi altistaa psyykkisille ja fyysisille oireille ja sairauksille, kuten masennukselle, ahdistuneisuudelle, työuupumukselle, unihäiriöille, muistiongelmille, selkävaivoille, flunssakierteelle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.
Pitkäaikainen stressi hallitsematonta syömistä laukaisevana tekijänä
Stressi altistaa syömisen haasteille. Karkeasti ja yleistäen voidaan todeta, että lyhytaikainen stressi usein heikentää ruokahalua ja vaikuttaa nälän kokemiseen vaimentavasti. Pitkäaikainen stressi sen sijaan yleensä lisää syömistä.
Stressaavana ajanjaksona on usein vähemmän jaksamista ja aikaa suunnitella syömisiään, valmistaa ruokaa ja huolehtia välipaloista. Ateriavälit saattavat venyä liian pitkiksi, josta voi seurata ”pohjaton nälkä” ja suurten ruokamäärien syöminen kerralla. Stressaantuneena ruoka saatetaan syödä nopeasti ohimennen. Stressi lisää mielitekoja erityisesti runsasenergisiä herkkuja kohtaan, jotka ovat nopeasti saatavilla, tuovat mielihyvää sekä helpottavat ja rauhoittavat oloa.
Stressaavana kautena unen määrä voi jäädä vähäiseksi, joka lisää alttiutta hallitsemattomalle syömiselle. Hallitsematon syöminen puolestaan voi aiheuttaa merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja, kuten ahdistusta, masennusta, eristäytymistä ja ylipainoa.
Mitkä asiat ja keinot auttavat vähentämään stressiä?
- Avun ja tuen pyytäminen muilta ihmisiltä, kuten ystäviltä, perheenjäseniltä, harrastuskavereilta, työtovereilta ja esimieheltä
- Stressin syiden hahmottaminen ja pohtiminen, mihin niistä voi vaikuttaa (itse tai muiden avulla) ja mihin ei voi vaikuttaa
- Tunteista puhuminen
- Omien vaatimusten tarkastelu realistisesti ja itseensä lempeästi ja myötätuntoisesti suhtautuen
- Säännöllinen syöminen. Kiireessäkään nälkää ei kannata päästää liian suureksi, vaan pitää atria-ajoista kiinni ja ruokailla rauhallisesti. Helpotusta arkeen voi löytää esimerkiksi valmisruoista, josta löytyy myös tavallisia kotiruokia. Välipalaksi voi laukkuun pakata vaikkapa hedelmän ja pähkinöitä
- Riittävä lepo ja uni
- Mielekäs liikkuminen
- Rentoutumistekniikoiden opettelu, kuten mindfulness -harjoitukset, musiikin kuuntelu, luonnossa liikkuminen
- Päihteiden välttäminen, vaikka alkoholi saattaa hetkellisesti helpottaa oloa, pahentaa se kuitenkin kokonaiskuvassa tilannetta ja voi laukaista lisäongelmia
- Omista rajoista ja jaksamisesta huolehtiminen, ”ei” sanomisen opettelu
- Positiivisuuden ja kiitollisuuden harjoittelu
- Mustavalkoajattelun välttäminen
- Aikataulun ja työjärjestyksen suunnittelu, tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen, onko jotain josta voisi luopua
- Itsensä hemmottelu, virkistäytyminen, hulluttelu
- Itselle merkityksellisten asioiden vaaliminen
- Usko omiin kykyihin hallita stressiä ja vaikuttaa omaan elämään
Suvi Björkqvist