LIHAVUUDEN UUSI KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS (2020) on julkaistu. Uudesta suosituksesta löytyy useita kohtia, jotka Ruoka ja riippuvuus -hankkeessa näemme tärkeiksi. Tähän blogikirjoitukseen olemme koonneet suosituksesta muutamia poimintoja ja ajatuksiamme niistä. Lainaukset hoitosuosituksesta on merkitty kursivoidulla tekstillä ja kommenttimme löytyy niiden perästä.
”Tietyt syömiskäyttäytymisen piirteet, kuten hallitsematon syöminen, tunnesyöminen, ahminta, voimakkaana koettu ruoan palkitsevuusarvo ja voimakas syömisen halu, ovat yhteydessä lihomiseen”.
- Hienoa, että uuteen Käypä hoito -suositukseen on nostettu mukaan syömiskäyttäytymisen piirteet, kuten hallitsematon syöminen ja ahminta. Ruoka ja riippuvuus -hankkeessa kohtaamme paljon ihmisiä, joille ainoa tarjottu apu on saattanut olla ”syö vähemmän ja liiku enemmän” tyyppiset ohjeet ja ahminta juurisyineen on jäänyt kokonaan tunnistamatta ja hoitamatta.
”Jopa pääosa väestön lihomisesta viimeisten 30–40 vuoden aikana voi selittyä siitä, että ruokaympäristö on muuttunut liialliseen energiansaantiin houkuttelevaksi”.
- Ruoka ja riippuvuus -hankkeessa olemme nostaneet useissa eri yhteyksissä keskusteluun ruokaympäristön vaikutuksia hallitsemattomaan syömiseen ja ylipainoon. Tämä on tärkeä keskustelun aihe ja siirtää painopistettä yksilön vastuuttamisesta kohti yhteiskunnallista vastuuta ja vaikuttamista. Pääset lukemaan uusimman blogikirjoituksemme aiheesta täältä: Ruokaympäristö - uhka vai mahdollisuus?
”Ylipaino ja lihavuus näyttävät olevan yhteydessä myös psyykkiseen huonovointisuuteen, esimerkiksi masentuneisuuteen, huonommaksi koettuun elämänlaatuun, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin sekä heikompaan itsetuntoon”.
- Yksi keskeinen aihealue hallitsemattomasta syömisestä toipumisessa on mielestämme taustalla olevien juurisyiden tunnistaminen ja hoitaminen. Myös Voimaa vertaistuesta -ryhmiimme sisältyy esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen ja tunnesäätelyyn liittyviä teemoja ja tehtäviä. Lisää ajatuksiamme tunnesäätelystä pääset lukemaan blogikirjoituksesta: Miten lapsuuden perheessäsi käsiteltiin tunteita?
”Myös psykologin konsultaatio on monille potilaille tarpeellinen sekä taustalla mahdollisesti olevien mielenterveysongelmien tunnistamiseksi että syömisenhallinnan parantamiseksi ja lihavuudesta johtuvan psykologisen taakan työstämiseksi”.
- Mielestämme on tärkeää nostaa keskusteluun hallitsemattoman syömisen ja ylipainon taustalla olevat psykologiset tekijät. Voimaa vertaistuesta -ryhmiimme osallistujia kannustamme myös matalalla kynnyksellä hakemaan ryhmän lisäksi ammattiapua esimerkiksi psykologilta tai psykoterapiasta, jos tarvetta tähän ilmenee.
”Terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot ovat painonhallinnassa keskeisiä tekijöitä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää napostelua ja ruoan ahmintaa”.
- Hankkeessa näemme säännöllisen ateriarytmin ja riittävän syömisen yhtenä keskeisenä hallitsemattomasta syömisestä toipumiseen vaikuttavana tekijänä. Voimaa vertaistuesta -ryhmissämme korostamme riittävää syömistä ja säännöllinen ateriarytmi löytyy myös osana 8 keinoa toipumiseen suosituksiamme.
”Sekä hoidon suunnittelu- että toteutusvaiheessa on tärkeää selvittää, onko potilaalla syömishäiriöille altistavia ajatusmalleja ja syömishäiriöoireita, koska tiukka laihduttaminen voi provosoida syömishäiriötyyppistä ajattelua ja käyttäytymistä”. ”Jos potilaalla on ahmintataipumusta, tiukkaa laihduttamista ei suositella vaan tavoitteena on ensisijaisesti painonhallinta ja täsmäsyömisen harjoittelu (säännöllisesti, riittävästi, monipuolisesti, sallivasti). Mahdollinen ahmintataipumus tulisikin selvittää ennen hoidon aloittamista”.
- On tärkeää ymmärtää, että ylipainon/lihavuudentaustalla voi olla syömishäiriöoireita ja ahmintataipumusta, jotka tulee tunnistaa ja hoitaa. Uusi suositus vastaa hankkeessamme jo toteutettua ajatusta säännöllisestä ja riittävästä syömisestä sekä laihduttamisen lopettamisesta.
”Painoneutraali lähestymistapa on hyvä valinta, jos potilaalla on vaikeaa ahmintaa tai hänellä on ollut lukuisia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä. Painoneutraali lähestymistapa keskittyy erityisesti elämänlaadun parantamiseen ja terveyden edistämiseen sekä terveellisten elintapojen lisäämiseen ja terveysriskien vähentämiseen nykyisestä painosta riippumatta. Lähestymistavan keskeinen periaate on (sosiaalinen, emotionaalinen, henkinen ja fyysinen) hyvinvointi, jota tavoitellaan intuitiivisen syömisen (nälän ja kylläisyyden tunnistaminen ja kuunteleminen) ja liikunnan ilon kautta. Keskeistä on myös erikokoisten kehojen arvostus ja kunnioitus”. ”Laihduttaminen saattaa mutkistaa suhtautumista ruokaan ja syömiseen, mikä voi ilmetä erilaisina syömishäiriöoireina”.
- Loistavaa, että lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa on nostettu painoneutraali lähestymistapa osalle potilaista hyväksi valinnaksi. Hallitsemattomasta syömisestä kärsivillä esiintyy usein ahminnan ja dieettien vuorottelua sekä omaan kehoon kohdistuvaa häpeää. Laihduttamisen pakonomainen tarve ja kehontarkkailu voivat vallata ajatukset. Terveydenhuollon painoon keskittyvä lähestymistapa voi pahentaa jo näitä ennestäänkin hankalia ajatuksia. Lisää ajatuksiamme aiheesta pääset lukemaan blogikirjoituksestamme: Irti laihduttamisen pakkomielteestä.
”Elintapahoito voidaan toteuttaa moniammatillisena yksilö- tai ryhmäohjauksena. Yksilö- ja ryhmäohjaus saattavat olla yhtä tehokkaita. Vertaistuen saaminen ja antaminen, kokemusten vaihtaminen ja yhdessä oppiminen sekä kustannustehokkuus puoltavat ryhmäohjauksen käyttöä”.
- Voimaa vertaistuesta -ryhmissämme korostuu ammatillisen ohjauksen ohella tärkeässä roolissa vertaistuki. Näemme vertaistuen merkityksen tärkeänä niin omien kokemusten jakamisen kuin samassa tilanteessa olevilta saatujen vinkkien ja tuen vuoksi. Vertaistuella on myös häpeää ja syyllisyyttä lieventävänä vaikutus.
”Psykologiset ja käyttäytymisteorioihin perustuvat interventiot tehostavat lihavuuden hoitoa ja parantavat hoitoon sitoutumista. Myös niin sanottujen tietoisuustaitojen harjoittaminen ja hyväksymis- ja omistautumisterapia kuuluvat kognitiivisiin menetelmiin. Tietoisuustaitojen yhdistämisen elintapainterventioihin on havaittu vaikuttavan myönteisesti erityisesti syömiskäyttäytymisen muutoksiin muun muassa tunnesyömisen osalta ja siten auttavan myös painonhallinnassa”.
- Voimaa vertaistuesta -ryhmämme sisältävät tietoisuustaitoihin ja hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvia harjoituksia, kuten tietoiseen syömiseen, hyväksymiseen ja arvoihin liittyviä tehtäviä. Näemme hankkeessa kyseiset tehtävät hyödyllisinä ja toimivina hallitsemattomasta syömisestä toipumisen tiellä.
”Paikkakuntakohtaisesti tarjolla olevien painonhallinnan ja laihdutuksen keinojen esittely painonhallinnan ja laihdutuksen tueksi ja toteuttamiseksi (huomioidaan myös kansanterveysjärjestöjen, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tarjoamat palvelut)”.
- Mahtavaa, että suosituksessa on nostettu terveydenhuollon tarjoamien palvelujen lisäksi tärkeäksi esitellä myös muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. Esimerkiksi hankkeemme Voimaa vertaistuesta -ryhmistä saa hallitsemattomaan syömiseen sellaista apua ja tukea, jollaista ei ainakaan toistaiseksi ole terveydenhuollossa tarjolla.
”Lihavuusleikkaus ei paranna tunnesyömistä tai ahmintaa. Jos niitä esiintyy leikkauksen jälkeen, tilanne tulee arvioida ja järjestää riittävää yksilöllistä hoitoa. Myös ruokailun liiallinen rajoittaminen tulee huomioida ja arvioida, ja tarvittaessa tulee järjestää riittävää yksilöllistä hoitoa”.
- Tämä vastaa sitä, mitä me hankkeessa olemme nähneet. Osalla lihavuusleikatuista ahminta palaa jonkin ajan kuluttua leikkauksesta ja paino lähtee uudelleen nousuun. Erittäin tärkeää onkin pohtia ja hoitaa ahminnan taustalla olevia juurisyitä, joita leikkaus ei poista eikä paranna. Voimaa vertaistuesta -ryhmämme tarjoavat tukea ja apua myös lihavuusleikatuille sekä sellaista suunnitteleville.
Suvi Björkqvist