.jpg)
Usein hallitsematonta syömistä yritetään ratkaista erilaisilla syömiseen liittyvillä säännöillä ja rajoituksilla. Esimerkkeinä mainittakoon sokeriton, lisäaineeton tai vähähiilihydraattinen dieetti. Tai näiden sijasta voidaan verrata omaa syömistä jonkun muun syömiseen tai somessa näkyviin ruokakuviin ja muokata omaa syömistä tämän mukaan. Tämä kaikki on syömisen ulkoista kontrollointia.
"Oman kehon kuuntelu ja nälkä- ja kylläisyysviestien tunnistaminen ovat keskeinen osa hyvinvointia edistävää syömistä."
Oman olon havainnointi ruokailun aikana ja sen jälkeen kannattaa. Oman kehon kuuntelu ja nälkä- ja kylläisyysviestien tunnistaminen ovat keskeinen osa hyvinvointia edistävää syömistä. Moni syömisen haasteiden kanssa kamppaileva kokee kuitenkin syvää epäluottamusta omiin kehon viesteihin ja tämän vuoksi niitä ei uskalleta kuunnella. Ja jos emme kuuntele näitä kehomme viestejä, eivät ne voi toimia tarkoituksenmukaisesti.
Nälkä ja halu syödä ovat eri asia
Nälkä on kehontuntemus ja viesti siitä, että keho tarvitsee lisää ravintoa ja energiaa. Nälkä voi tuntua eri ihmisillä eri tavoin. Joillakin se voi ilmetä vatsan kurnimisena, toisilla päänsärkynä tai joillakin hieman ”hönttinä” olotilana. Nälkää voidaan kokea myös eri voimakkuuksilla pienestä orastavasta nälän tunteesta ”suden nälkään”, jolloin nälkä voi olla jo niin kova, että heikottaa.
”Nälän tunteesta puhuttaessa on tärkeää erottaa fysiologinen nälkätila halusta syödä, joka ei liity kehon energiatasapainotilaan, vaan sen voi laukaista esimerkiksi jokin ruokavihje.”
Nälän tunteesta puhuttaessa on tärkeää erottaa fysiologinen nälkätila halusta syödä, joka ei liity kehon energiatasapainotilaan, vaan sen voi laukaista esimerkiksi jokin ruokavihje. Näitä ruokavihjeitä voivat olla esimerkiksi ruoan näkeminen, ruokamainosten näkeminen tai ruoan tuoksu. Moni tunnistaakin esimerkiksi kaupan paistopisteen ohi kulkiessa, että paistopisteeltä tuleva tuoksu voi aiheuttaa sen, että ”vesi herahtaa kielelle”. Kuitenkaan tällöin ei välttämättä olla nälkäisiä, vaikka koettaisiinkin halua syödä paistopisteen tuotteita. Samoin nähtäessä ruokamainoksia, esimerkiksi karkkipussiuutuudesta, voi meillä herätä halu syödä karkkia, vaikka ennen tämän mainoksen näkemistä emme olisi ajatelleet herkuttelua ollenkaan.
Kylläisyys kehotuntemuksena
Kylläisyys voidaan nähdä ikään kuin nälän vastakohtana tai saman janan eri päätynä. Kylläisenä koemme olevamme ravittuja ja kylläisiä ruoasta, ja voimme lopettaa syömisen. Tiedämme ja voimme luottaa siihen, että pärjäämme muutaman tunnin seuraavaan ateriaan saakka. Kuten nälkätiloja, myös kylläisyydessä on eri asteita. On eri asia olla sopivan kylläinen verrattuna siihen, että on syönyt itsensä ähkyyn.
”Kun syömme ensin jotain suolaista, voimme tämän päälle syödä jotain makeaa kokematta suurta kylläisyyttä.”
Lisäksi on olemassa ilmiö, jotka kutsutaan aistispesifiseksi kylläisyydeksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että tulemme kylläiseksi esimerkiksi tiettyyn makuun tai ruoan väriin. Kun syömme ensin jotain suolaista, voimme tämän päälle syödä jotain makeaa kokematta suurta kylläisyyttä. Sen sijaan kokisimme todennäköisesti suurempaa kylläisyyttä, mikäli söisimme toisen annoksen tätä samaa alkuperäistä suolaista ruokaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että syömme todennäköisesti enemmän buffet-pöydässä, jossa on tarjolla paljon eri makuja, verrattuna perinteiseen kotiruokaan. Tai syömme todennäköisesti karkkeja irtokarkkeina enemmän verrattuna vain yhtä karkkilaatua sisältävään karkkipussiin.
Miten tunnistaa ja kuunnella kehoviestejä?
Kaiken a ja o nälän ja kylläisyyden tuntemusten tarkoituksenmukaisessa toiminnassa on säännöllinen ja riittävä syöminen. Voit lukea lisää aiheesta aiemmasta blogikirjoituksestamme. Tiivistetysti siis riittävä ja säännöllinen syöminen mahdollistaa kehotuntemusten toimimisen.
”Nälän ja kylläisyyden tuntemusten hahmottaminen voi alkuun vaatia hieman tutkimusmatkailijan asennetta.”
Nälän ja kylläisyyden tuntemusten hahmottaminen voi alkuun vaatia hieman tutkimusmatkailijan asennetta. Voit käyttää esimerkiksi nälkä-kylläisyysmittaria apuna oman nälän ja kylläisyyden tunteiden arvioinnissa. Pysähdy ennen ateriaa hetkeksi, hengitä syvään muutaman kerran. Arvioi tämän jälkeen esimerkiksi alla olevaa mittaria hyödyntäen, millainen on nälkätilasi. Tarkkaile ruokailun aikana hetkeksi pysähtyen, kuinka kylläisyys muodostuu. Lisäksi arvioi syömisen lopetettuasi, millainen on kylläisyysasteesi.
Voit huomata, että hiljalleen opit kuuntelemaan ja hahmottamaan itsellesi sopivan nälkä- ja kylläisyysasteen. Tämän ohessa voi olla tarpeen tarkastella ajatusmalleja, joita liittyy nälkään tai kylläisyyteen. Huomaatko ajattelevasi esimerkiksi: ”Nälkä on minulle hyväksi, koska silloin laihdun” tai toisaalta: ”Nälkä on vaarallinen tila, siispä minun pitää syödä koko ajan paljon”. Ajatusmalleja kyseenalaistamalla ja nälkä- ja kylläisyystilaa tutkailemalla voit oppia hiljalleen luottamaan enemmän kehosi viesteihin.
Jutta Salmela